Viimeinen tunti

Joskus tekee mieleni astua muistojen portista, palata toisenlaiseen aikaan, toisenlaiseen maahan, Unkariin. Parhaiten tämä onnistuu sävelten siivin unkarilaista musiikkia kuunnellessa. Musiikin ihmissielua, sen muistoja, unelmia ja ihmisyyden selittämätöntä ydinolemusta kutkuttavaa vaikutusta voi mainiosti väkevöittää nauttimalla musiikin seuraksi unkarilaista punaviiniä.

Lienee selvää mistä Suomessa voi hankkia unkarilaista punaviiniä, mutta musiikin suhteen tarvitaankin jo mielikuvitusta. Itse käyttämäni lähde ovat Fono-levy-yhtiön kokoamat 'autenttiset' kansansoittajien kenttätallenteet. Kansanmusiikin opettajani Unkarissa kertoi, että parhaimmista nauhoituksista koottiin kaupalliset äänitteet
ja nauhat, joista ei raaskittu rahaa pyytää pantiin internettiin ilmaiseksi jakoon, Utolsó Óra-sivustolle.

Nimi Utolsó Óra tarkoittaa suomeksi viimeistä tuntia. Alussa ajattelin tämän olevan viittaus tanssitupailtaan ja kuinka tunnelma siellä aina loppuillasta menee villiksi. Miestanssijat esittelevät taitojaan vauhdikkaissa legényes-tansseissa, aivan lopuksi laulettiin yhdessä hitaita, surumielisiä lauluja ja muusikot kulkivat ympäri kapakkaa, joskus baaritiskin taaksekin.

Opettajani kertoi kuitenkin viimeisen tunnin olevan viittaus unkarilaisen kansanmusiikin tuhoutumiseen. Kun projekti käynnistettiin, oli se viimeinen tilaisuus saada nauhalle unkarilaista kansanmusiikkia jotenkuten autenttisena, yhteyksissä missä se on syntynyt ja elänyt. Kehityskulku on tuttu, seuraavaksi se siirtyy laboratorioihin ja instituutteihin eläen siellä eräänlaista tekohengityselämää. Kansalle annetaan kuunneltavaksi länsimaisen viihdeteollisuuden tuotteita,
kuten kaikkialla muuallakin maailmassa.

Myös vahvat laulumaat Romania ja Bulgaria liittyivät kuluvan vuoden alussa Euroopan Unioniin, Turkin liittyminen on suunniteilla. EU:n säädösten myötä on saatu pienviljelijän elämää Romaniassakin hankaloitettua, seurauksena on tuotantoyksiköiden kasvu, ruoantuotannon tehostuminen ja maaseudun nuoret romanialaiset saadaan
ikääntyvien ja ylpistyneiden korkean elintason maiden paskaduunit tekemään. Samalla kuolevat Romaniankin kyläyhteisöt, ihmiset muuttavat kaupunkeihin missä he ovat alttiimpia länsimaisen ajatusteollisuuden materialismia, kohtuuttomuutta ja pelkoa henkivälle viihteelle ja Romaniankin kansankulttuuri saadaan nitistettyä.

Olin onnekas että tulin vierailleeksi näissä maissa, Romaniassa ja Unkarissa, vielä viimeisen tunnin aikana. Oli mukava herätä aamulla kalastajakylässä kukonlauluun, juoda aamiaiseksi tuoretta maitoa, syödä tuoreita munia, musisoida kapakan eteisessä ventovieraan mustalaismiehen kanssa. Tuhon merkit olivat ilmassa, McDonaldsia,
länsimaista musiikkia, länsimaisia elämänarvoja: materialismia ja itsekkyyttä.

Jaakko Laitinen

http://www.fono.hu/
http://www.fono.hu/utolsoora/utolsoora.html