Junantuomaa kulttuuria

Tänään oli Uudessa Rovaniemessä mukava juttu rovaniemeläisestä jazz-miehestä, Juha Söderistä. Hän on ns. junantuoma. Mietitäänpä hieman.

Rovaniemi on tila, jolla on monenlaisia rajoja. Tila on pohjimmiltaan tyhjä tila, ennen kuin ihminen rajaa sen erilaisilla muodoilla. Tila rajan jäsentäjänä voi olla pysyvä, muuttuva, materiaalinen sosiaalinen, symbolinen tai mentaalinen. Rajat kontrolloivat sisä- ja ulkopuolisen suhteita; ne erottavat meihin ja heihin, omiin ja vieraisiin. Rovaniemellä mentaaliset rajat kohdataan fyysisessä ja sosiaalisessa tilassa liikkuessa. Eräs rovaniemeläisittäin keskeinen käsite on junantuoma, jolla tarkoitetaan paikkakunnalle muualta muuttanutta henkilöä erotukseksi paikkakunnalla syntyneestä "paljasjalkaisesta". Alkuperäiset junantuomat olivat sananmukaisesti rautatien rakentajat, joita seurasi vuodesta 1909 lähtien metsä- ja uittomiesten runsaslukuinen joukko muun muuttoliikeen seuratessa perässä. Rovaniemeläinen tietokirjailija ja kultuurivaikuttaja Heikki Annanpalo kirjoittaa Rovaniemen historiaa käsittelevässä yleisteoksessaan "Rovaniemi – 8000 kansainvälistä vuotta" seuraavasti:

"Vaikka nimitys alun perin oli leimaava ja sävyltään vähättelevä, muualla syntyneillä on ollut paikkakunnalle erittäin suuri merkitys. He ovat tuoneet osaamista, jota paljasjalkaisilla ei ollut. Epäilemättä junantuomat ovat vaikuttaneet suuresti myös tasa-arvoiseen, ennakkoluulottoman ja kursailemattoman ilmapiirin syntymiseen, joka on juuri Rovaniemelle tunnusomaista."

Näin paljasjalkainen rovaniemeläinen Annanpalo tulee kiinnittäneeksi junatuomat rovaniemeläiseen kaupunki-identiteettiin varsin sopuisin sanakääntein. Käsite junantuomat näyttää rajaavan modernin asutushistorian vuoteen 1909, mutta tosiasiassa se kuvaa mentaalihistoriallisesti paikkakunnan henkisiä valmiuksia vastaanottaa uusia ilmiöitä paljon pidemmältäkin aikaväliltä. Juuri tästä olosuhteiden ja historian muovaamasta vastaanottokyvyn ansiosta tai syystä Rovaniemeläinen kulttuuri on niinkin omalaatuista. Toinen syy paikkakunnan omalaatuisuuteen löytyy mielikuvatasolta. Jorma Lehtolan sanoin Lappia ja Rovaniemeä on perinteisesti pidetty sekä hallinnollisena että kulttuurisena periferiana, mutta samaan aikaan sillä on aina ollut ulkopuolisten mielikuvissa affektiivista voimaa.

Suomen jazzliiton puheenjohtaja ja Valtion säveltaidetoimikunnan jäsen Juha Söder on tuonut Rovaniemelle ja Lappiin jo vuosikymmenien ajan junantuomaa kulttuuria, jazzia. Se on hieno homma se! Toivottavasti paikkakuntalaiset vain ymmärtäisivät tämän.

Marko Niemelä